Söin kaupasta ostetun salaatin päivälliseksi (sormin...ihme kauppa, kun ei ollut aterimia tarjolla niin kuin Salzburgin kaupoissa) ja torkahdin 1,5 tunniksi. Heräsin kyllä siinä välissä hetkeksi kun huoneeseen tuli kaks New Yorkissa asuvaa jenkkinaista. Rupateltiin jonkun aikaa, mut en todellakaan muista niiden nimiä saati ikiä tai ammatteja kun olin vielä ihan unenpöpperössä. Ne lähti jonkun ajan kuluttua takas ulos kun olin ensin antanut joitain vinkkejä vanhasta kaupungista. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että nyt ois oiva tilaisuus ladata niitä varjoliito-kuvia koneelle, jotta mulla olisi kopiot niistä just in case tolle cd:lle tapahtuu jotain. Mutta kas vain...netti oli hitaampi kuin hitain netti ikinä ja sain alle puolet kuvista ladattua puhumattakaan videosta.
Pikaisen suihkun jälkeen lähdin kävelemään kohti Zeughausia, jossa pidetään Open air kino -festareita koko elokuun ajan. Siellä näytetään tosi Maxim-henkisiä elokuvia. Olin jo aiemmin katsonut, että siellä näytettiin eilen Belle ja koska mulla ei ole tietoakaan milloin se tulee Suomeen (vai tuleeko ikinä), niin päätin katsoa sen tuolla. Oli kyllä tosi hyvä, että tulin ajoissa. Sain hetken aikaa tarkastella miten muut asettuivat sinne ja otin niistä mallia. Lähes kukaan ei ottanut suoraan istumapaikkaa pihan keskeltä. Suurin osa otti kaksi tuolia itselleen ja levitti ne sivureunan alle peffalleen ja jaloilleen. Kaikilla oli myös pehmusteita, vilttejä ja eväitä mukanaan. Lisäevästä sai ostaa takana olevasta kiskasta Kesäkino Engel -tyyliin.
Menin siis massan mukana ja otin paikkani reunalta. Tämä osoittautui loistavaksi valinnaksi, sillä jossain vaiheessa alkoi sataa ja vaikken kastunutkaan läpimäräksi, niin olin kyllä aika jäässä. Vitsit kun teki hyvää lähteä kävelemään leffan jälkeen. Fiksusti olin taas jättänyt sateenvarjon hostellille, mutta onneks tällä kertaa olin pukeutunut järkevämmin.
Käveleminen leffaan ja takas oli muutenkin tosi ihanaa. Aivan upeita asuinrakennuksia (niin kuin Ullanlinnassa ja Punavuoressa, mut hienompia eikä pelkästään kerrostaloja vaan myös erillistaloja) ja pikkuinen joki, jonka vieressä meni ihana puistopolku. Leffan jälkeen puolestaan oli ihana nähdä talojen valoja "ilmassa" kun itse vuorta ei näkynyt, mut siellä ne talot kuitenkin oli.
Hostellilla juttelin taas niiden jenkkien kanssa ja neuvoin vähän mitä kantsii tehdä ja nähdä. Ennen nukkumaanmenoa pyysin niiltä jo etukäteen anteeksi sitä, että mulla oli tositosi aikainen lähtö seuraavana päivänä. Yöllä joskus puol kahdelta mä heräsin ihan kummalliseen huutoon. Toinen niistä tytöistä oli nähnyt painajaista, jossa sen sängyssä oli käärmeitä ja muita eläimiä. Se jatko huutoa tosi pitkään ja yritti siirtyä omasta yläsängystään viereiseen yläsänkyyn kunnes me saatiin se vihdoin rauhoitettua. No, onneks mulla on niin hyvät unenlahjat, että sain melkein heti unta. Se uneksija kuitenkin vielä heitti, että mä voin sit aamulla olla just niin äänekäs kuin huvittaa. ;)
Aamu tuli vähän liiankin nopsaa ja yritin hipsiä mahdollisimman hiljaisesti dösärille (tai siis en hipsinyt enää ulkona). Nyt oonkin istunut jo pari tuntia junissa ja tunnin oon odotellut bussia, jolla kestää vielä yks tunti Füsseniin. Hassua ajatella, että oon tän aamun aikana ehtinyt jo kerran vaihtaa junaa Saksan puolella ja nyt oon taas Itävallassa. Onneks ei tarvii enää vaivata päätä rajatarkastuksissa. On kyllä jouhevaa tää reissaaminen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti