Tänään oli kyl ihanan aurinkoista ja menin Uetlibergille katselemaan maisemia ja oli kyllä upeaa! En jaksanut kiivetä tornin huipulle, mutta alempaakin näkyi koko kaupunki ja iso osa Zürich-järveä. Näkyipä muuten osa Alppejakin. Huokailin varmaan niin paljon, että aiheutin jonkun tuulenpuuskan kaupungin toisella puolella. :) Mut ei kyl ollut kauhean vaikuttava näky sen jälkeen kun on ollut ihan niiden juurella.
Ei muuten ollut kauhean kivaa kun rakkolaastarit oli jääneet rautikselle...alastulo sieltä kukkulalta oli nimittäin aika tappoa ja mun kävelykengät nirhas mun jalkapöydät niin, et jouduin kävelemään jonkun matkaa sukkasilteen. o_O En sit todellakaan kävellyt koko matkaa takas asemalle, vaan hyppäsin ekaan ratikkaan. No, asia korjaantui aika nopsaa kun pääsin käsiksi rinkkaan ja sain päällystettyä jalat laastareilla.
Lentokentälle pääsy oli harvinaisen helppoa ja sain otettua mukavat nokkaunet ratikassa. Paljon venailua lentokentällä, lounas ja nopea vaihto Frankfurtissa on nyt takana ja kaikki sujuu kuin tanssi.
On kyllä ristiriitaiset paluun suhteen.
- on ikävä uusia tuttavuuksia ja uusien tuttavuuksien luomista
- on ikävä ihania vuoristokyliä ja -kaupunkeja
- on ikävä vierasta kieltä
- on ikävä sitä, että kaikki on uutta
- on ikävä huolettomuutta ja nautiskelua
- on ikävä päivien suunnittelua
+ oma suihku ja sänky
+ pienemmät kantamukset
+ vaatteiden pesu ja tavaroiden organisointi
+ perhe ja ystävät
- töihin paluu ja tentteihin lukeminen
+ leffat ja keskeneräiset sarjat
+/- suomen kieli
Toivottavasti ei tuu samanlaista matkanjälkeistä masennusta kuin vaihdon jälkeen...pitää alkaa suunnitella uutta matkaa. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti